Eli kerrataanpa taas hieman.
Perjantaina siirryin siis Kiotosta Osakaan ja siella tarkemmin sanottuna Umedan kaupunginosaan. Osakahan on noin yhdeksan miljoonan ihmisen kirkonkyla joka muodostuu useammasta yhteen kasvaneesta kaupungista, joista Umeda on yksi. Perjantai meni ympari Umedaa pyoriessa ja pyorittya tottavie tulikin. Alue on nimittain tallaisellekin, liki pettamattomalla suuntavaistolla varustetulle henkilolle melkoinen viidakko navigoitavaksi. Aseman(mien)seutu varsinkin on melkoista sekamelskaa ja joka ainoana paivana onnistuin poistumaan asemarakennuksista juuri siita vaarasta, kauimmaisesta portista. Noh, onneksi ei oltu minuuttiaikataululla liikkeella, vaan aikaa lompsimiseen piisasi.
Alunperin olin suunnitellut matkan kulkevan jotakuinkin niin, etta Tokiossa keskitytaan ihmettelemiseen, Kiotossa nahtavyyksiin ja Osakassa chillaamiseen. Kaksi pirullisen suunnitelmani ensimmaista vaihetta toteutuivatkin suunnitellusti, joten nyt oli aika kaynnistaa operaation kolmas vaihe, eli Osakan kuuluisaan yoelamaan tutustuminen. Osoittautuihan tuo maineensa veroiseksi ja jopa tallaiselle yokerhoja valttelevall, baareissa notkuvalle turistille loytyi sijansa. Joten mikali aiot suunnata niille kulmille ja (rock-henkiset) baarit miellyttavat diskojen sijaan, turisti suosittelee seuraavia paikkoja:
- Captain Kangaroo, Umedassa,
- Canopy, Saman kadun varrella Umedassa, ja
- Rock Rock, Namban alueella (sivun kaannos japaniasta a la Google).
Rock Rock-baarista loytyy myos mittava maara siella vierailleiden rock-sankareiden kuvia ja esim. Summer Sonic-festivaalin esiintyjat suuntasivat kyseiseen baariin vetojensa paatteeksi. Muutamien suomalaisartistienkin kuvat seinaa koristivat (Children of Bodom, Sentenced ja Andy tuli ainakin bongattua) ja kun selvisi, etta turistikin on suomesta niin siina sitten kuunneltiin lapi COB:t, Hanoi Rocksit, Nightwishit ja muut kotimaiset, joiden cd sattui baarista loytymaan. Pitanee tuoda Maj Karmaa ja Mokomaa ensi visiitilla. Suomalaisartisteilla on kuulemma tapana istua baaritsikin aareen, juoda votkaa shotteina niin kauan kuin lasi nousee ja sitten poistua hiljaa. Helppo uskoa.
Viikonloppuvierahti sitten lahinna Osakassa paamaarattomasti palloillen (kuvia jo laittanutkin) ja illat baareissa notkuen. Maanantaina tein paivan mittaisen pyhiinvaellusmatkan Hiroshimaan, joka toimii kylla samalla tavoin, kuin Auschwitz:ssa vierailu, eli hiljaiseksi vetaa. Peace Park, A-Bomb Dome ja Peace Museum kuuluvat sarjaan paikat, joissa jokaisen edes etaisesti itseaan ihmiseksi kutsuvan tulisi vierailla. Illallisella (Hiroshima on okonomiyakin koti, joten sita siis)piipahdin Miyajiman saarella, joka oli oikein miellyttava paikka. Ilta Osakassa meni sitten visiitin jalkeen melko rauhallisissa merkeissa.
Tiistain ohjelmaan kuului ensin visiitti Osaka Castle:en ja parturissa kaynnin jalkeen pesista Osaka Domessa.
Osaka Castle on sinansa ihan komean nakoinen rakennus ja aukeaahan sielta nakyma yli Osakan, mutta...
a) nakoala sinansa ei ole kovinkaan kummoinen, varsinkaan Tokio Tower:sta nahdyn oisen Tokion jalkeen ja
b) itse rakennus on ilmeisesti lahes 100% uudisrakennus, peraisin niinkin kaukaa menneisyydesta, kuin 1990-luvulta. Nayttelyesineetkin olivat kaikki jaljennoksia, joten mikali suunnittelet visiittia, harkitse toiste. Kioton temppeleiden jalkeen melko mitaansanomaton pytinki.
Pesispelikin oli sielta melko tylsasta paasta mutta itse tapahtumaa ja fanien mesoamista oli ihan mukava seurata. Vareja tunnustetaan ja laulu, seka torvisoitto raikaa. Show oli sinansa siis ihan parinkymmenen euron paasylipun arvoinen, vaikka peli oli tapahtumakoyhaa ensimmaiset kaksi ja puoli tuntia ja vasta yhdeksannessa vuoroparissa alkoi tapahtumaan. Ja pitihan sita nyt fanipaita hommata. Ai niin, itse pelissa kotijoukkue ORIX Bulffaloes otti kuokkaan vierailevalta Fukuoka Softbank Hawks:lta 1-0 *hauk*. Illalla viela muutama drinksu ja unta kuulaan, aamulla edessa check out.
Japanilaiset majoitusliikkeet harrastavat muuten perverssin aikaisia check out aikoja, jarjestaen luokkaa 9-10 aamulla. Ei turisti jaksa herata keskella yota pakkaamaan...
Ajatuksena oli jattaa rinkka hotelliin narikkaan ja tehda pikavisiitti Naraan mutta niinkuin tuossa jo aiemmin totesin, niin virta loppui. Edessa oli kuitenkin viela kolmen tunnin siirtyma Tokioon, joten ei jaksanut lisata siihen viela paria tuntia lisaa junamatkailua Osakan ja Naran valilla. Joten Tokioon mars.
Majapaikka osoittautui perin kelvolliseksi ja seutu onkin jo tuttua edelliselta viikolta, eli Asakusassa ollaan taas. Havainto naista budjettiluokan majoitusliikkeista: aanieristys on olematonta. Erityisesti ovi, joka on jostain syysta aina askarreltu pellista, paastaa kaiken kaytavassa tapahtuvan aantelyn lavitse. Noh, ei tuo merkittavasti ole paassyt hairitsemaan, oma kuorsaukseni ehka enemmankin hairinnyt muita...Illaksi suuntasin Akihabaran alueelle, joka on aiemmin ollut Tokion elektroniikkakaupan suurin keskus. Nyttemmin esim. Shibya on lohkaissut ison osan tasta toiminnasta mutta kyllahan sielta tietsikka olisi huokealla edelleen irronnut. Onneksi ei ole budjetissa loysaa, muuten olisi varmasti tarttunut leluja mukaan... Akihabara on paikkaillut menetettya elektroniikkataivaan mainettaan laajentamalla reviiriaan animeen/mangaan ja naita puoteja sitten piisaa myos. On lehtea, dvd:ta, pelia, nukkeja, yms. leluja lapsille ja lapsenmielisille. Ja tietenkin myos isojen poikien piirrettyja, eli hentaita. Lisaksi taman hetken kuumintahottia Akihabarassa ovat "Maid Cafe":t, eli paikat joissa (ainoastaan naispuolisista koostuva) henkilokunta on pukeutunut ranskalaisiksi sisakoiksi ja palvelu on sen mukaista. Lasi taytetaan korkeasta polviasennosta, asiakasta puhutellaan tittelilla "master", yms. Siita vaan mallia ottamaan suomalaisetkin palvelualan tyolaiset. Ei pida kuitenkaan luulla, etta naissa paikoissa tapahtuisi muunlaista kauppaa, kuin normaalia kahvila/ravintola-palvelua. Siinakin paikassa, jossa visiteerasin oli runsaasti tyttoporukoita ja pariskuntia viettamassa ihan normaalia iltaa. Liskasi Akihabarassa on cosplay-kahviloita, joissa henkilokunta pukeutuu jonkin tietyn anime/manga-sarjan hahmoiksi. Valokuvaaminen naissa paikoissa on valitettavasti (turistin kannalta, sinansa hyvinkin ymmarrettavaa henkilokunnan kannalta) kiellettya ja valoisuusaste sita luokkaa, etta salakuvaaminen ei onnistunut, joten netin kautta loytyva info saa nyt sitten riittaa.
Tanaan olisi yrityksena vahan shoppailla ja ottaa iisisti, jos vaikka huomenna paasisi aikaisin ylos ja kohti Tokion kalamarkkinoita sillin hajua ihmettelemaan. Jos jaksaisi suunnata vaikka kohti Fujia siihen paalle. Lupailee tosin pilvista kelia huomiselle, eli vaarana on, etta huippu on piilossa ja mitas hupia siina sitten olisi? Katsellaan tarkemmin huomenissa.
2 kommenttia:
Hiphei Hömelö.
Figures että sie oot Japaniassa, itse kotiuduin reilu viikko sitten. Aikaa oli tosin rajoitetusti, kun halusin Intian kautta takasin, niin pääasiassa Tokiossa hengailin, ja kaverin luona Sapporossa. Hiroshimaan meinasin junailla, mutta en sitten junaillutkaan, kun ei miun herkkä mieli kestä semmosia:) Illalla kuuskasiin, ylihuomenna damiin. Valloita Fuji.
Figures indeed.
Lähetä kommentti