Paivitysta Jejulta

Jejun saarella on nyt oltu torstaista alkaen, viela huomiseen taalla Seogwipon kaupungissa saaren etelarannikolla ja huomenna pariksi yoksi Jeju Cityyn pohjoisrannikolle.

Torstainen siirtyminen Soulista tanne sujui ihan mallikkaasti, Asiana hoiti homman niin kuin pitikin ja Jejun lentokentalta hotellille Seogwipoon paasi sujuvasti lentokenttabussilla (noin tunti ja olikohan muistaakseni 5000 wonia). New Kyungnam Tourist Hotel ajaa asiansa vaikka uutta siina ei olekaan kuin kirjaimellisesti nimeksi. Hotelli oli nimittain uusi viimeeksi joskus silloin kun presidentit olivat viela Kekkosia mutta kun hintaakaan ei ole kuin sen 30 euroa/yo niin parjaahan tassa. Sijainti on hyva mutta toisaalta tallaisessa pikkukaupungissa huonoja sijainteja ei olekaan. Tosin vaihtoehtoja taalta on vaikea loytaa tassa hintaluokassa, halvempaa loytyy kylla (hostellityyppista majoitusta) ja reilusti kalliimpaakin noista ranta-resorteista mutta meidat keski-ikaiset ja keskiluokaiset on unohdettu keskihintaisen majoituksen suhteen.

Torstai meni majoittumisen jalkeen ruutukaavan haltuunottoon ja illan olympiafutismatsin Kamerun-Korea seuraamiseen, joten siita ei sen enempaa. Perjantaina piti kayda vahan pallistelemassa nahtavyyksia, eli kaupungin kupeessa olevat vesiputoukset Cheonjiyeon Pokpo ja Jeonbang Pokpo ja sitten kauempana itarannikolla sijaitseva Seongsang Ilchulbong kukkula. Vesiputoukset olisivat kaivanneet vahan enemman vetta virtaamaan niiden halki, nyt olivat lahinna pelkkia putouksia... Seongsang Ilchulbong oli ihan komea ja hourupaissaan tuli kavuttua sinne huipullekin. Hullua puuhaa yli kolmenkymmenen asteen lammoissa mutta komeat oli nakoalat. Paikallisbussit kulkevat Seogwiposta rannikkoa itaan ja lanteen jatkuvalla syotolla, joten niilla on sinansa ihan kateva liikkua paikasta toiseen (ja huokeaakin). Vaikka saari on pienehko (30 x 70km oppaan mukaan) ja Seongsang Ilchulbong vain noin 50km paassa niin bussi kulkee lapi useammankin kylapahasen ja kun +/- satavuotiaita mummoja pudotellaan ja poimitaan nakkikioskilta kuin nakikioskilta, niin matkaan vierahtaa kylla toista tuntia. Mutta mikas siina, ei Turistilla ole kiire. Illalla piti kayda ottamassa maistiaiset Seogwipon yoelamasta ja paadyin istumaan iltaa Jejun K-Liigassa pelaavan futusjoukkueen edustajien kanssa. Sekoittivat viskia ja kaljaa keskenaan samaan lasiin, ilmankos ovat liigan alemman keskikastin joukkue....

Lauantaina hakeuduin katselemaan kivia. Tarkemmin sanottuna Jusangjeolli-kivia, laavamuodostelmia noin 10km paassa Seogwiposta. Kivoja kivija. Siita jatkoin Cheonjeyeon Pokpo-putouksen kautta tarkastelemaan korealaista rantaelamaa Jungmun Beachille. Korealaiset ovat uidesaankin kaytannossa taysissa pukeissa. Kayvat varmaan suihkussakin palttoo paalla. Rannalta kotiin auringon painuessa mailleen ja illalla kevytta kayskentelya kaupungilla, tosin pohkeissa alkoi mennyt viikko jo painamaan siihen malliin etta unimasa kutsui jo ennen puolta yota.

Talle paivalle oli ohjelmoitu nahtavyysvapaata laatuaika itsensa kanssa, tarkoitus oli lahinna kayskennella kevyesti kaupungilla, kayda kenties tekkaamassa Seogwipon markkinapaikka ja sen sellaista. Koko paivan on tullut kuitenkin ihan perseettomasti vetta, joten muutama lyhytta pyrahdysta lukuunottamatta koko paivan on saanut olla sisatiloissa. Tosin jalat on huutanut hoosiannaa jo pari paivaa, saavathan vahan lepoa nekin. Toivottavasti huomenna saa suosii sen verran etta ehtii ennen siirtymataipaletta kayda viela vahan kaupungilla.

Hotellin tietsikka ei oikein suostu yhteistyohon kanssani, joten en jaksa nyt tapella taman kanssa enempaa. Oikoluku, kuvat ja linkitys jaakoon seuraavaan kertaan, jos saisi oman lapparin vaikka verkkoon. Joten arrivederci and stay black brothers.