lauantaina, toukokuuta 26, 2007
Tjäreborgilla matkaan
Katsoin tuossa päivänä eräänä Tjäreborgin uusimman mainoksen ja näytti niin pirun tutulta...Ja mikä ettei, sehän on Matt. Aluksi ajattelin, että nyt on käytetty netin tunnetuinta reissaajaa luvatta, mutta Matt:n journal kertoi totuuden, miestä on lennätetty pitkin maailmaa business-luokassa mainoksen kuvaamiseksi. Onhan mainoksessa tosin käytetty myös alkuperäismateriaalia. Ja katso, reissaamallakin pystyy tienaamaan. Itse pidän tosin alkuperäisistä tulkinnoista enemmän (eritoten "Dance 2006")...Tämä on edelleen yksi kauneimpia asioita, joita olen netissä nähnyt.
keskiviikkona, toukokuuta 23, 2007
Hetkestä aikaa
Joku prkl on jättänyt blogini rempalleen....
Huhtikuussa jäi siis Bukarest väliin, koska a) oli tullut reissattua keväällä jo ihan tarpeeksi ja b) koska työnantaja päätti lähettää minut suunniteltuna ajankohtana Pietariin kokoustamaan. Siellä meni siis kolme päivää - 25.-27.4. - lähinnä töiden merkeissä. Ehdimme tosin toki myös risteilemään Neva-joella, illastamaan isäntien johdolla venäläiseen tapaan (=enemmän puhetta ja lasien kohottelua, kuin ruokailua) ja viimeisenä päivänä tekemään myös pikavisiitin Eremitaasiin. Vaikuttava ja komea kaupunki kaikkine jokineen, kanaaleineen ja tyylikkäästi restauroitune (?) rakennuksineen. Toukokuun alussa (7.-10.5.) tuli piipahdettua myös liiankin tutuksi ja turvalliseksi käyneessä Brysselissä. Kaupungista löytyi uusi mainio baari tosin, kirpputorin oloinen pimeä kellariluola, jossa soi Jacques Brel tauotta ja cognac-cafe maistui. Suosittelisin, jos muistaisin nimen. Noh, näytän kädestä pitäen, mmkay?
Noh, ei tämä pelkkää työmatkailua ole, loma alkaa parin viikon päästä. Ja samalla kutsuu jälleen Aasia. Finnairilla on tapana kaupata joka viikko yhtä tiettyä kohdetta ns. "viikonlopputarjouksena", joka on myytävänä ainoastaan lauantai aamusta sunnuntai iltaan (en ole varma kaikista kaupankäyntitavoista, itse ostin netin kautta Finnairin sivuilta) ja jonka matka-aika on seuraavat 2-3 kuukautta. Nelisen viikkoa sitten kaupan oli meno-paluu Bangkokiin, joten ostin sen pois kuleksimasta 450 euron sopivaan hintaan. Eli 6.6. suunnataan jälleen kerran kohti Bangkokia. Tällä kertaa alustava suunnitelma näyttää seuraavalta:
Huhtikuussa jäi siis Bukarest väliin, koska a) oli tullut reissattua keväällä jo ihan tarpeeksi ja b) koska työnantaja päätti lähettää minut suunniteltuna ajankohtana Pietariin kokoustamaan. Siellä meni siis kolme päivää - 25.-27.4. - lähinnä töiden merkeissä. Ehdimme tosin toki myös risteilemään Neva-joella, illastamaan isäntien johdolla venäläiseen tapaan (=enemmän puhetta ja lasien kohottelua, kuin ruokailua) ja viimeisenä päivänä tekemään myös pikavisiitin Eremitaasiin. Vaikuttava ja komea kaupunki kaikkine jokineen, kanaaleineen ja tyylikkäästi restauroitune (?) rakennuksineen. Toukokuun alussa (7.-10.5.) tuli piipahdettua myös liiankin tutuksi ja turvalliseksi käyneessä Brysselissä. Kaupungista löytyi uusi mainio baari tosin, kirpputorin oloinen pimeä kellariluola, jossa soi Jacques Brel tauotta ja cognac-cafe maistui. Suosittelisin, jos muistaisin nimen. Noh, näytän kädestä pitäen, mmkay?
Noh, ei tämä pelkkää työmatkailua ole, loma alkaa parin viikon päästä. Ja samalla kutsuu jälleen Aasia. Finnairilla on tapana kaupata joka viikko yhtä tiettyä kohdetta ns. "viikonlopputarjouksena", joka on myytävänä ainoastaan lauantai aamusta sunnuntai iltaan (en ole varma kaikista kaupankäyntitavoista, itse ostin netin kautta Finnairin sivuilta) ja jonka matka-aika on seuraavat 2-3 kuukautta. Nelisen viikkoa sitten kaupan oli meno-paluu Bangkokiin, joten ostin sen pois kuleksimasta 450 euron sopivaan hintaan. Eli 6.6. suunnataan jälleen kerran kohti Bangkokia. Tällä kertaa alustava suunnitelma näyttää seuraavalta:
- saapuminen Bangkokiin 7.6. Siellä kaksi vaihtoehtoa, eli joko vietän aikaa siellä seuraavaan alkuviikkoon asti turistijuttuja tehden (jotka ovat jääneet melko vähälle aiemmilla reissuilla), tai suuntaan pariksi päiväksi tutulle ja leppoisalle Koh Changille. Tämä järjestely siitä syystä, että aion jättää passini matkatoimistoon viisuminhankintaa varten, jotta voin...
- matkustaa 13.6. Yangooniin (ent. Rangoon), Myanmariin (omaa sukua Burma) ja viettää siellä aikaa tuonne 18.-19.6. saakka. Sieltä paluu Bangkokiin ja...
- Parin päivän välichillauksen jälkeen suunta viikonlopuksi kohti Macaota, joka ei siis ole siellä päinkään. Mutta kun Air Asia:lla lentää perin huokealla, niin miksipä ei. Macaossa siis ~24.6. asti, jonka jälkeen taas Bangkokiin ja sieltä 26.6. puolilta päivin kohti Helsinki-Vantaata. Illaksi baar...kotiin.
keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007
Holabuenosdiaz....
...niinkuin näillä ranskanketkuilla on tapana sanoa.
Jos olisin varannut lentoni tällekin reissulle sen mukaan, mitä kutsussa kokouksen kestoksi sanottiin, olisi täällä Pariisissa edessä noin puolitoista päivää vapaata huomisen aamupäivän session jälkeen. Nyt ei kuitenkaan jaksa, kun kokous on paketissa, niin het' kotiin. Vaihdoin jopa aikaisempaan paluulentoon, että pääsee olemaan välillä muutaman päivän kotimaisemissakin. Töiden ohella turistujutut on jäänyt täällä vähiin, Sacre-Coeur:in & Montmarten maisemat ja Pere Lachaise tuli nähtyä pikaisesti ja illat tulee pörrättyä kevyesti Quartier Latin:in ravintoloissa ja baareissa. Huonomminkin voisi tietysti mennä.
Huhtikuun loppuun olin suunnitellut visiittiä Bukarestiin mutta kyllä nyt täytyy pitää muutama viikko taukoa tässä turismissa... Palaillaan asiaan tuonnempana kun uusia kuvioita syntyy. Huomenna kotiin.
Jos olisin varannut lentoni tällekin reissulle sen mukaan, mitä kutsussa kokouksen kestoksi sanottiin, olisi täällä Pariisissa edessä noin puolitoista päivää vapaata huomisen aamupäivän session jälkeen. Nyt ei kuitenkaan jaksa, kun kokous on paketissa, niin het' kotiin. Vaihdoin jopa aikaisempaan paluulentoon, että pääsee olemaan välillä muutaman päivän kotimaisemissakin. Töiden ohella turistujutut on jäänyt täällä vähiin, Sacre-Coeur:in & Montmarten maisemat ja Pere Lachaise tuli nähtyä pikaisesti ja illat tulee pörrättyä kevyesti Quartier Latin:in ravintoloissa ja baareissa. Huonomminkin voisi tietysti mennä.
Huhtikuun loppuun olin suunnitellut visiittiä Bukarestiin mutta kyllä nyt täytyy pitää muutama viikko taukoa tässä turismissa... Palaillaan asiaan tuonnempana kun uusia kuvioita syntyy. Huomenna kotiin.
sunnuntaina, huhtikuuta 01, 2007
Reissusta toiseen
Semmoinen keikka. Jäi päivittely hieman vähälle (lienee hyvä vaan, oli siis parempaakin tekemistä reissussa) ja tuo yksikin post tuli kirjoitettua kovalla kiireellä. Ehkä sitä joutaa hieman retusoimaan Pääsiäisen aikoihin.
Eilen illalla puoli kymmenen jälkeen olin siis kotona ja nyt on paidat silitetty ja reppu vaihdettu Samsoniteen, eli suunnaksi tänään Pariisi. Kotona ehti siis olla sen kaikki 15 tuntia... Pariisissa odottaa työreissu, josta kotiutuminen koittaa myöhään illalla 5.4. Kokeilen sen jälkeen täydentää tuota Osaka-osiota ja kenties lätkiä jotain kuviakin. Galleriakin vaatisi päivitystä...
Eilen illalla puoli kymmenen jälkeen olin siis kotona ja nyt on paidat silitetty ja reppu vaihdettu Samsoniteen, eli suunnaksi tänään Pariisi. Kotona ehti siis olla sen kaikki 15 tuntia... Pariisissa odottaa työreissu, josta kotiutuminen koittaa myöhään illalla 5.4. Kokeilen sen jälkeen täydentää tuota Osaka-osiota ja kenties lätkiä jotain kuviakin. Galleriakin vaatisi päivitystä...
torstaina, maaliskuuta 29, 2007
Terveisiä Osakasta
Lentomatka sujui niinkuin lentomatkoilla on tapana sujua, eli tylsästi ja pääosin ilman unta, vaikka pienoista punaviinipuudutusta matkan aikana yritettiinkin. Olisipa turistilla varaa matkata business-luokassa niin olisi jotain toivoa nukkumisestakin...
Kansain lentoasemalle saavuttiin aikataulussa ja maahantulomuodollisuudet saatiin hoidettua miellyttävän sujuvasti. KIX:ltä oli tarkoitus matkata isolle kirkolle junalla ja helposti löytyi myös rautatieasema ja lippujen osto japanilaisesta automaatista oli sekin melko kivuton prosessi. Reissun ensimmäinen "my bad" tapahtuikin, kun piti nousta junaan ja Turisti valitsi
luonnollisestikin Airport Expressin sijaan paikallisjunan...Noin puolen tunnin junamatka muuttui tämän myötä noin puolentoista tunnin junamatkaksi, junan pysähdellessä noin minuutin välein ja seistessä asemilla kymmenenkin minuuttia... Noh, jotain hyvääkin, nimittäin Johanna sai matkan loppupuolella vierustoverikseen sumo-painijan ja sitä fiilistellessä
loppumatka sujuikin rattoisasti. Hotellin nettisivuilta tulostettujen ohjeiden mukaan toimien loppumatka sujui ilman sen kummempia vastoinkäymisiä ja Kuramotoon saavuttiinkin heti puolen päivän jälkeen. Huone meille luvattiin tosin vasta neljältä, joten jätimme laukut
siihen ja suuntasimme etsimään lounaspaikkaa Dotombori-kadulle. Lounaspaikan valinnassa noudatettiin ikivanhaa jedi-kikkaa, eli mentiin intuitiolla ensimmäiseen sopivalta tuntuvaan ravintolaan. Valinta osui pieneen kellariravintolaan, jossa englannin kieli ei kuulunut
ruokalistoihin, tai henkilökunnan vankimman osaamisen alueelle. Paikka osoittautui okonomiyaki-ravintolaksi, jossa ruokapöydän pinta muodostui perinteiseen tapaan paistolevystä. Koska menusta ei ymmärretty sanaakaan, niin osoittelimme vain kuvia seinältä ja näin toimien onnistuimme tilaamaan kaksi erinomaisen maukasta okonomiyakia ja isot Asahit. Kerrassaan oiva lounas ja Johannan ensimmäinen Japani-experience oli polkaistu onnistuneesti käyntiin. Lounaan jälkeen epämääräistä palloilua valtavissa shoppailku-komplekseissa
ja epätoivoista päiväkaljan etsimistä. Päiväjuominkien päälle täällä ei kyllä ymmärretä mitään, niin hankalaa oli olutpaikan löytäminen. Lopulta Hub-ketjun pubi pelasti kuitenkin meidät ja turistit saivat janonsa tyydytettyä. Jet lag aiheuttaa oluen tarpeen.
Hotellihuone saatiin siis neljän jälkeen ja hotellivalinta osoittautui erittäin onnistuneeksi. Huoneen ja yleisten puitteiden osalta voi sanoa hinta-laatusuhteen olevan hyvinkin kohdallaan Kuramotossa ja paikkaa voi varauksetta suositella kaikille, jotka haluavat kohtuuhintaista
majoitusta perinteiseen ryokantyyliin keskeisellä paikalla Minamin alueella. Parin tunnin nokosten jälkeen illalliselle (paikan valinta suoritettiin samaa metodia noudattaen, kuin lounaallakin) ja illallisen jälkeen kohti Kitaa ja morjenstamaan vanhaa tuttua, eli Kapteeni Kengurua. Blogia edellisen japaninmatkani yhteydessä lukeneet saattanevat muistaa Captain Kangaroo baarista mainittavan ja niin muisti myös paikan henkilökunta paikasta maininneen. Eli heti ovelta sai alkaa kättelemään henkilökuntaa "long time no see"-toivotusten kera. Which was nice. Loppuilta vierähti leppoisasti drinksujen (muun muassa Laoslaista kobra-viinaa), napostelun (nattoa...."Me olemme perkele suomesta, mehän syömme mitä vaan...") ja jutustelun merkeissä. Ainoan tahran iltaan muodostivat idioottimaiset kanukki-expatit, joiden kanssa jouduimme tekemisiin. Onneksi näitäkään veijareita ei tarvinnut koko ilataa kuunnella, vaan meininki parani jälleen kun heistä päästiin eroon ja pääsimme taas natiivien kanssa juttuun. Molemmille turisteille olisi löytynyt baarista paikallista seuraakin ja kaiken lisäksi vielä saman naisen muodossa (naisella vielä täydellinen nimikin siihen, Mitsuko Yokotai :). Päädyimme kuitenkin hotellille keskenämme ja valot sammuivat yläkerrasta alle ångströmmin kun pään oli laskenut tyynyyn.
Lauantai valkeni perin sateisena. Alkuillasta pyörimme America Muran alueella ihmettelemässä paikallisten "trendikkyyttä" ja illalla yakitori-ravintolan kautta RockRock:iin. Meininki tässäkin baarissa oli pysynyt viime vuotisen laisena, musiikki pauhasi kipukynnystä lähentelevällä volyymilla ja teinit diggailivat. Ja me nautimme.
Sunnuntaina iski perinteiseen tapaan se pahin jetlag (ja kaupantekijäisiksi lievähkö kanuunakin), joten päivä otettiin iisisti nukkuen ja leppoisan kävelyretken muodossa Tenjimbashi-Suji:n ostoskadulla. Kävelyretken ohessa päätimme piipahtaa olusella ja valitsimme jedi-vaistolla pienen paikallisen peruskuppilan. Siitä se spektaakkeli sitten muodostuikin. Kun oli selvinnyt, että olimme suomesta, niin juttuseuraa riitti (naapurituoleilla kiersivät vuorotellen jotakuinkin paikan kaikki muut asiakkaat vuoroillaan) ja edes rahamme ei meinannut kelvata kyseisessä paikassa. Turisteille kannettiin eteen juomia, naposteltavaa (mansikoita, keitetty mustekalan lonkero sinapilla, sekalaisia naksuja, jne...), lahjoja ja kun maksun aika koitti, niin noin 10000 (~67 €) jenin laskumme olikin jo pääosin maksettu ja omavastuuksi jäi vaivaiset 2000 jeniä. Eräs paikan asiakkaista oli sopinut henkilökunnan kanssa tällaisesta menettelystä ja ei auttanut turistien valittaa, että lasku on liian pieni...Upeita ihmisiä, mahtava maa.
Maanantaina oli vuorossa maakuntamatkailua, eli hyppäsimme junaan ja suuntasimme Kiotoon. Osaka, Kioto ja Kobe ovat käytännössä kasvaneet yhteen yhdeksi suurkaupungiksi ja näin ollen junamatkaankin vierähti vain puolisen tuntia. Kiotossa tsekkasimme Kinkaku-Ji, Ryoan-Ji ja Ginkaku-Ji - temppelit, ja käyskentelimme Gionin ja Pontochon alueilla. Takaisin kämpillä oltiin joskus iltayhdeltätoista ja melekoosen väsyneinä. Öitä.
Tiistaina matkakohteeksi otettiin Nara. Myös sinne siirtyy Osakasta sujuvasti junalla, matkan keston ollessa kolmisen varttia. Narassa sijaitsee maailman suurin puurakennus, Todai-Jin temppeli ja sitähän piti käydä ihmettelemässä. Temppelin sisällä on vielä erinomaisen massiivinen Buddhan patsas ja matka Osakasta on jo pelkästään tämän vuoksi sen vähän vaivan arvoinen. Naran puisto on myös koti reilulle tuhannelle peuralle, jotka käyskentelevät sopuisasti turistien joukossa, vapaana ja aitaamatta. Nara-kokemukseen kuuluu siis myös näiden peurojen ruokkiminen kekseillä, joita mummelit myyvät vähän joka mutkassa. Peuran pirulaiset ovat oppineet päivystämään näiden kojujen yhteydessä ja heti kun turisti osoittaa elkeitä keksikauppojen tekoon alkavat elukat kärttämään keksejä melko itsepintaisesti, kuten Johanna sai huomata... Puistokiertueella kävimme myös Kasugan temppelissä, joka on tunnettu sadoista lyhdyistään, jotka tosin eivät nyt olleet sytytettyinä. Narasta kotiuduttiin jo melko hyvissä ajoin ja loppuillan kuvio olikin selvä, eli illallinen ja kengurubaariin oluelle. Olut tosin virtasi lopulta aamukuuteen asti, jolloin omistaja Hashin kaveri nakkasi turistit hotellille auringon nousun saattelemana. Väsytti.
Keskiviikkona oli luppopäivä, Johanna shoppaili ansiokkaasti ja itse keskityin levyttämiseen. Illall otettiin suunnaksi Osaka Dome ja siellä ORIX Buffaloesin baseball-peli. Meikäläisellä on jotain pahaa karmaa, tälläkin kertaa kotijoukkue hävisi ottelunsa. Ottelu sinänsä oli tosin huomattavasti viimekertaista viihdyttävämpi.
Tänään torstaina suunnattiin heti aamusta Osakan akvaarioon ihmettelemään merielämän monimuotoisuutta. Sieltä sitten Shinsekain alueelle kävelemään ja poimimaan joitain hölmöjä matkamuistoja. Päivä on vielä kesken, joten kuka tietää mitä vielä on luvassa....
Huominen perjantai on reissun viimeinen kokonainen päivä, sillä paluulento lähtee lauantaina jo puolilta päivin. Huomiselle ei sen kummempia suunnitelmia mutta ilmeisesti ainakin allekrijoittaneen turistin pitää hoitaa hieman shoppailuja pois kun rahaakin on jäljellä aivan liikaa. Osaka on nimittäin kaikista Japaniin liittyvistä huhuosta huolimatta melkoisen huokea paikka ja matkabudjetti ei ole ollut edes lähellä ylittyä...Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
Kansain lentoasemalle saavuttiin aikataulussa ja maahantulomuodollisuudet saatiin hoidettua miellyttävän sujuvasti. KIX:ltä oli tarkoitus matkata isolle kirkolle junalla ja helposti löytyi myös rautatieasema ja lippujen osto japanilaisesta automaatista oli sekin melko kivuton prosessi. Reissun ensimmäinen "my bad" tapahtuikin, kun piti nousta junaan ja Turisti valitsi
luonnollisestikin Airport Expressin sijaan paikallisjunan...Noin puolen tunnin junamatka muuttui tämän myötä noin puolentoista tunnin junamatkaksi, junan pysähdellessä noin minuutin välein ja seistessä asemilla kymmenenkin minuuttia... Noh, jotain hyvääkin, nimittäin Johanna sai matkan loppupuolella vierustoverikseen sumo-painijan ja sitä fiilistellessä
loppumatka sujuikin rattoisasti. Hotellin nettisivuilta tulostettujen ohjeiden mukaan toimien loppumatka sujui ilman sen kummempia vastoinkäymisiä ja Kuramotoon saavuttiinkin heti puolen päivän jälkeen. Huone meille luvattiin tosin vasta neljältä, joten jätimme laukut
siihen ja suuntasimme etsimään lounaspaikkaa Dotombori-kadulle. Lounaspaikan valinnassa noudatettiin ikivanhaa jedi-kikkaa, eli mentiin intuitiolla ensimmäiseen sopivalta tuntuvaan ravintolaan. Valinta osui pieneen kellariravintolaan, jossa englannin kieli ei kuulunut
ruokalistoihin, tai henkilökunnan vankimman osaamisen alueelle. Paikka osoittautui okonomiyaki-ravintolaksi, jossa ruokapöydän pinta muodostui perinteiseen tapaan paistolevystä. Koska menusta ei ymmärretty sanaakaan, niin osoittelimme vain kuvia seinältä ja näin toimien onnistuimme tilaamaan kaksi erinomaisen maukasta okonomiyakia ja isot Asahit. Kerrassaan oiva lounas ja Johannan ensimmäinen Japani-experience oli polkaistu onnistuneesti käyntiin. Lounaan jälkeen epämääräistä palloilua valtavissa shoppailku-komplekseissa
ja epätoivoista päiväkaljan etsimistä. Päiväjuominkien päälle täällä ei kyllä ymmärretä mitään, niin hankalaa oli olutpaikan löytäminen. Lopulta Hub-ketjun pubi pelasti kuitenkin meidät ja turistit saivat janonsa tyydytettyä. Jet lag aiheuttaa oluen tarpeen.
Hotellihuone saatiin siis neljän jälkeen ja hotellivalinta osoittautui erittäin onnistuneeksi. Huoneen ja yleisten puitteiden osalta voi sanoa hinta-laatusuhteen olevan hyvinkin kohdallaan Kuramotossa ja paikkaa voi varauksetta suositella kaikille, jotka haluavat kohtuuhintaista
majoitusta perinteiseen ryokantyyliin keskeisellä paikalla Minamin alueella. Parin tunnin nokosten jälkeen illalliselle (paikan valinta suoritettiin samaa metodia noudattaen, kuin lounaallakin) ja illallisen jälkeen kohti Kitaa ja morjenstamaan vanhaa tuttua, eli Kapteeni Kengurua. Blogia edellisen japaninmatkani yhteydessä lukeneet saattanevat muistaa Captain Kangaroo baarista mainittavan ja niin muisti myös paikan henkilökunta paikasta maininneen. Eli heti ovelta sai alkaa kättelemään henkilökuntaa "long time no see"-toivotusten kera. Which was nice. Loppuilta vierähti leppoisasti drinksujen (muun muassa Laoslaista kobra-viinaa), napostelun (nattoa...."Me olemme perkele suomesta, mehän syömme mitä vaan...") ja jutustelun merkeissä. Ainoan tahran iltaan muodostivat idioottimaiset kanukki-expatit, joiden kanssa jouduimme tekemisiin. Onneksi näitäkään veijareita ei tarvinnut koko ilataa kuunnella, vaan meininki parani jälleen kun heistä päästiin eroon ja pääsimme taas natiivien kanssa juttuun. Molemmille turisteille olisi löytynyt baarista paikallista seuraakin ja kaiken lisäksi vielä saman naisen muodossa (naisella vielä täydellinen nimikin siihen, Mitsuko Yokotai :). Päädyimme kuitenkin hotellille keskenämme ja valot sammuivat yläkerrasta alle ångströmmin kun pään oli laskenut tyynyyn.
Lauantai valkeni perin sateisena. Alkuillasta pyörimme America Muran alueella ihmettelemässä paikallisten "trendikkyyttä" ja illalla yakitori-ravintolan kautta RockRock:iin. Meininki tässäkin baarissa oli pysynyt viime vuotisen laisena, musiikki pauhasi kipukynnystä lähentelevällä volyymilla ja teinit diggailivat. Ja me nautimme.
Sunnuntaina iski perinteiseen tapaan se pahin jetlag (ja kaupantekijäisiksi lievähkö kanuunakin), joten päivä otettiin iisisti nukkuen ja leppoisan kävelyretken muodossa Tenjimbashi-Suji:n ostoskadulla. Kävelyretken ohessa päätimme piipahtaa olusella ja valitsimme jedi-vaistolla pienen paikallisen peruskuppilan. Siitä se spektaakkeli sitten muodostuikin. Kun oli selvinnyt, että olimme suomesta, niin juttuseuraa riitti (naapurituoleilla kiersivät vuorotellen jotakuinkin paikan kaikki muut asiakkaat vuoroillaan) ja edes rahamme ei meinannut kelvata kyseisessä paikassa. Turisteille kannettiin eteen juomia, naposteltavaa (mansikoita, keitetty mustekalan lonkero sinapilla, sekalaisia naksuja, jne...), lahjoja ja kun maksun aika koitti, niin noin 10000 (~67 €) jenin laskumme olikin jo pääosin maksettu ja omavastuuksi jäi vaivaiset 2000 jeniä. Eräs paikan asiakkaista oli sopinut henkilökunnan kanssa tällaisesta menettelystä ja ei auttanut turistien valittaa, että lasku on liian pieni...Upeita ihmisiä, mahtava maa.
Maanantaina oli vuorossa maakuntamatkailua, eli hyppäsimme junaan ja suuntasimme Kiotoon. Osaka, Kioto ja Kobe ovat käytännössä kasvaneet yhteen yhdeksi suurkaupungiksi ja näin ollen junamatkaankin vierähti vain puolisen tuntia. Kiotossa tsekkasimme Kinkaku-Ji, Ryoan-Ji ja Ginkaku-Ji - temppelit, ja käyskentelimme Gionin ja Pontochon alueilla. Takaisin kämpillä oltiin joskus iltayhdeltätoista ja melekoosen väsyneinä. Öitä.
Tiistaina matkakohteeksi otettiin Nara. Myös sinne siirtyy Osakasta sujuvasti junalla, matkan keston ollessa kolmisen varttia. Narassa sijaitsee maailman suurin puurakennus, Todai-Jin temppeli ja sitähän piti käydä ihmettelemässä. Temppelin sisällä on vielä erinomaisen massiivinen Buddhan patsas ja matka Osakasta on jo pelkästään tämän vuoksi sen vähän vaivan arvoinen. Naran puisto on myös koti reilulle tuhannelle peuralle, jotka käyskentelevät sopuisasti turistien joukossa, vapaana ja aitaamatta. Nara-kokemukseen kuuluu siis myös näiden peurojen ruokkiminen kekseillä, joita mummelit myyvät vähän joka mutkassa. Peuran pirulaiset ovat oppineet päivystämään näiden kojujen yhteydessä ja heti kun turisti osoittaa elkeitä keksikauppojen tekoon alkavat elukat kärttämään keksejä melko itsepintaisesti, kuten Johanna sai huomata... Puistokiertueella kävimme myös Kasugan temppelissä, joka on tunnettu sadoista lyhdyistään, jotka tosin eivät nyt olleet sytytettyinä. Narasta kotiuduttiin jo melko hyvissä ajoin ja loppuillan kuvio olikin selvä, eli illallinen ja kengurubaariin oluelle. Olut tosin virtasi lopulta aamukuuteen asti, jolloin omistaja Hashin kaveri nakkasi turistit hotellille auringon nousun saattelemana. Väsytti.
Keskiviikkona oli luppopäivä, Johanna shoppaili ansiokkaasti ja itse keskityin levyttämiseen. Illall otettiin suunnaksi Osaka Dome ja siellä ORIX Buffaloesin baseball-peli. Meikäläisellä on jotain pahaa karmaa, tälläkin kertaa kotijoukkue hävisi ottelunsa. Ottelu sinänsä oli tosin huomattavasti viimekertaista viihdyttävämpi.
Tänään torstaina suunnattiin heti aamusta Osakan akvaarioon ihmettelemään merielämän monimuotoisuutta. Sieltä sitten Shinsekain alueelle kävelemään ja poimimaan joitain hölmöjä matkamuistoja. Päivä on vielä kesken, joten kuka tietää mitä vielä on luvassa....
Huominen perjantai on reissun viimeinen kokonainen päivä, sillä paluulento lähtee lauantaina jo puolilta päivin. Huomiselle ei sen kummempia suunnitelmia mutta ilmeisesti ainakin allekrijoittaneen turistin pitää hoitaa hieman shoppailuja pois kun rahaakin on jäljellä aivan liikaa. Osaka on nimittäin kaikista Japaniin liittyvistä huhuosta huolimatta melkoisen huokea paikka ja matkabudjetti ei ole ollut edes lähellä ylittyä...Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
torstaina, maaliskuuta 22, 2007
Osakaan
Budapestin jälkeen ehti vielä piipahtamaan kahden päivän ajan Suomen Lapissakin (ei sukua Suomen Turulle), tosin siihen tuli tutustuttua lähinnä "mökin" ikkunasta. Myöhään tiistai-iltana sieltä kotiin, eilinen pyykinpesua ja muita juoksevia asioita ja avot, tänään kohti Osakaa. Reissussa vierähtää reilu viikko ja paluu on edessä lauantaina 31.3. Ja jotta reissaaminen ei tyrehtyisi, niin 1.4. otetaan suunnaksi Pariisi, mutta siitä sitten tuonnempana.
Osakassa majoitus on varattu Hotel Kuramoto:sta, joka sijaitsee Osakan yöelämän ja shoppailun keskuksessa, Minamissa. Hotellin pitäisi taas edustaa sellaista perinteistä ryokan-tyyliä, eli huoneessa on lähinnä tatamia ja futonia.
Se mitä viikon aikana tulee puuhasteltua on vielä kokolailla hämärän peitossa. Matkaseuralaiselle kyseessä on ensimmäinen Japanin-visiitti, joten aktiviteettien suhteen mentäneen hänen ehdoillaan. Viime keikalla jäi väliin se Naran kaupunki, joten kenties sinne päästäisiin tällä matkalla. Kiotossa tulee varmasti käytä uudelleen tsekkaamassa muutama temppeli ja Pontochodori ja kenties piipahdamme Himejissäkin. Baseball-kausi alkaa tällä viikolla, joten kenties on syytä piipahtaa myös Osaka Domessa kaljalla ja hodarilla. Ja yksi japanilaisen kevään tärkeimmistä tapahtumista, nimittäin kirsikkapuiden kukkiminen, osuu mahdollisesti matkamme ajankohtaan, joten pitänee bongailla myös tähän liittyviä tapahtumia. Osakan seudulla kirsikkapuiden pitäisi puhjeta kukkaan maaliskuun viimeisellä viikolla, joten saumoja hanamin harrastamiseen on.
Mutta kuten sanottua, liikaa ei ole etukäteen suunniteltu, katsotaan mitä tapahtuu. Pääasia on kuitenkin chillata ja rentoutua, ei juosta pää punaisena pitkin Japanin maalaiskuntaa nähtävyyksien perässä. Viikossa ehtii kaikenlaista. Palaamme asiaan.
Osakassa majoitus on varattu Hotel Kuramoto:sta, joka sijaitsee Osakan yöelämän ja shoppailun keskuksessa, Minamissa. Hotellin pitäisi taas edustaa sellaista perinteistä ryokan-tyyliä, eli huoneessa on lähinnä tatamia ja futonia.
Se mitä viikon aikana tulee puuhasteltua on vielä kokolailla hämärän peitossa. Matkaseuralaiselle kyseessä on ensimmäinen Japanin-visiitti, joten aktiviteettien suhteen mentäneen hänen ehdoillaan. Viime keikalla jäi väliin se Naran kaupunki, joten kenties sinne päästäisiin tällä matkalla. Kiotossa tulee varmasti käytä uudelleen tsekkaamassa muutama temppeli ja Pontochodori ja kenties piipahdamme Himejissäkin. Baseball-kausi alkaa tällä viikolla, joten kenties on syytä piipahtaa myös Osaka Domessa kaljalla ja hodarilla. Ja yksi japanilaisen kevään tärkeimmistä tapahtumista, nimittäin kirsikkapuiden kukkiminen, osuu mahdollisesti matkamme ajankohtaan, joten pitänee bongailla myös tähän liittyviä tapahtumia. Osakan seudulla kirsikkapuiden pitäisi puhjeta kukkaan maaliskuun viimeisellä viikolla, joten saumoja hanamin harrastamiseen on.
Mutta kuten sanottua, liikaa ei ole etukäteen suunniteltu, katsotaan mitä tapahtuu. Pääasia on kuitenkin chillata ja rentoutua, ei juosta pää punaisena pitkin Japanin maalaiskuntaa nähtävyyksien perässä. Viikossa ehtii kaikenlaista. Palaamme asiaan.
perjantaina, maaliskuuta 16, 2007
Keikka paketissa
Taas on vierähtänyt pari viikkoa Budapestissa ja myöhemmin tänään suunnaksi otetaan taas kotosohva. Viimeiset viikot täällä tuli vietettyä melko rauhallisesti, lähinnä töihin keskittyen. Ei jaksa vanha riekkua. Erikoismaininta näiltä viikoilta menee ainoastaan A38 Hajo:lla nähdylle Cannibal Corpse:n keikalle ja Budapestin taidemuseossa vierailulla olevalle van Gogh näyttelylle, joka tuli tarkastettua viime sunnuntaina. Edellisellä viikolla järjestimme kolleegoiden kanssa myös yhteisen illanvieton, johon jokainen oli roudannut kotimaastaan jotain pientä syötävää/juotavaa. Etelänketkut olivat luonnollisesti raahanneet paikalle pullotolkulla erilaisia viinejä, joita sitten sivistyneesti nautittiin italiaanojen vääntämän Pasta Arabican kanssa. Illan hittituotteeksi osoittautui kuitenkin kotimainen kylmäsavuporo Finlandia vodkan kera ja myös jälkiruoaksi nautittu leipäjuusto-lakkahillo - kombo sai yllättävän suosion. Ensi kerralla saa ottaa mukaansa kaksi matkalaukkua, toinen vaatteille ja toinen kylmäsavuporopaisteille.
Eilen täällä juhlistettiin Hapsburgien vuoteen 1848 jatkuneen vallan päättymistä perinteisin menoin, eli pienimuotoisella mellakoinnilla. Järjestävä seura varoittelikin meitä jo etukäteen, että 15.3. kannattaa pysytellä hotellin välittömässä läheisyydessä, sillä juhlinta tuppaa täälläpäin kulminoitumaan siihen, että poliisi pamputtaa kumisella pampulla, uaa, kumisella pampulla. Ja saattaa jopa ampua kumisella luodilla, auu. Hippien hulinointi jäi kuitenkin pelättyä pienimuotoisemmaksi ja näin näistä juhlista selvittiin ilman sen suurempaa sotaa.
Sellaista täällä, ensi viikolla kohti uusia seikkailuja. Eli torstaina 22.3. otetaan taas suunnaksi Japanian maalaiskunnassa sijaitseva Osaka, jossa vierähtää reilu viikko. Palataan siihen kunhan täältä on kotiuduttu.
Eilen täällä juhlistettiin Hapsburgien vuoteen 1848 jatkuneen vallan päättymistä perinteisin menoin, eli pienimuotoisella mellakoinnilla. Järjestävä seura varoittelikin meitä jo etukäteen, että 15.3. kannattaa pysytellä hotellin välittömässä läheisyydessä, sillä juhlinta tuppaa täälläpäin kulminoitumaan siihen, että poliisi pamputtaa kumisella pampulla, uaa, kumisella pampulla. Ja saattaa jopa ampua kumisella luodilla, auu. Hippien hulinointi jäi kuitenkin pelättyä pienimuotoisemmaksi ja näin näistä juhlista selvittiin ilman sen suurempaa sotaa.
Sellaista täällä, ensi viikolla kohti uusia seikkailuja. Eli torstaina 22.3. otetaan taas suunnaksi Japanian maalaiskunnassa sijaitseva Osaka, jossa vierähtää reilu viikko. Palataan siihen kunhan täältä on kotiuduttu.
lauantaina, helmikuuta 24, 2007
Lyhyesti Budapestista
Mennyt viikko vierähti siis taas töiden merkeissä Budapestissa. Vime vuotisesta porukasta ei juuri tuttuja paikalla ollut, joten viikko meni lähinnä uusiin kolleegoihin tutustuessa, niin työn, kuin vapaa-ajankin merkeissä. Sen verran ehti kuitenkin muutakin puuhastelemaan, että kävin katsomassa....ööö...paremman sanan puutteessa sanottakoon, että "vähintäänkin mielenkiintoisen" näyttelyn Korzogyar-galleriassa. Kyseessä oli unkarilaisen taiteilijan Geza Szöllosin pienimuotoinen näyttely, johon oli koottu töitä hänen neljästä eri teossarjastaan. Kieroutuneella, oudolla ja perverssillä tavalla kiehtovia installaatioita joka tapauksessa. Herra Szöllosihan tunnetaan joissain piireissä myös miehenä, joka vastasi omalta osaltaan "Taxidermia"-nimisen unkarilaisen elokuvan visuaalisesta ilmeestä. Mikäli mitäänsanomaton Hollywood-huttu puduttaa ja kaipaat jotain todella erilaista, niin tsekkaa Taxidermia. Elokuvaa ei tosin voi suositella lapsille, lapsenmielisille ja muille haihattelijoille. Kuten ei myöskään näyttelyään, joka on sekin osin varustettu K-18 merkinnöin. Niitä teoksia minun on turha alkaa tässä yhteydessä sen enempää selittämään, kiinnostuneet löytävät kuvia niistä taiteilijan kotisivuilta ("Flesh Project":in nimissä tehdyt teokset vaativat sitä avarampaa mieltä ja vahvempaa vatsaa...).
Nyt siis viikko kotimaisemissa ja 4.3. takaisin Budaan pariksi viikoksi. Yksi viikonloppukin vierähtää siellä ja sen suhteen pitää vielä punoa hieman suunnitelmia (Bratislavaan?)...
Nyt siis viikko kotimaisemissa ja 4.3. takaisin Budaan pariksi viikoksi. Yksi viikonloppukin vierähtää siellä ja sen suhteen pitää vielä punoa hieman suunnitelmia (Bratislavaan?)...
perjantaina, helmikuuta 09, 2007
Futista auringonlaskuun.
Auringon laskiessa lämpötilakin antaa anteeksi impromptu futismatsin Koh Lantan rannalla.
Koh Phi Phi
Maisemat Phi Phi:n näköalapaikalta olivat kohdallaan. Tosin kapuaminen on tropiikissa hikistä puuhaa. Eritoten ilman aamiaista, suoraan laivalta aloitettuna.
Railay
Matkalla Ao Nangista Phi Phi:lle, piipahdettiin Railayn tuntumassa poimimassa lisää matkustajia.
torstaina, helmikuuta 08, 2007
Pientä purtavaa
Perkele kun on kiire, jouda tännekään kirjuuttamaan (lue: laiska paska)...Kuvatkin päivittämättä ja galleria rempallaan.
Thaimaasta piti vielä jotain sanomani edellisen reissun jäljiltä...
Semmoista Turistin Kirjanurkassa tällä kertaa. Ja palatakseni blogin varsinaiseen aiheeseen, matka jatkuu. Budapest kutsuu jälleen työn merkeissä 18.-23.2. ja uudestaan 4.-16.3. Sieltä kun kotiutuu, niin onkin alle viikko seuraavaan japaninmatkaan. Sen reissun suunnittelu on edennyt sen verran, että a) matkaseuraakin järjestyi ja b) majoitus on järjestetty. Siitä se lähtee.
Thaimaasta piti vielä jotain sanomani edellisen reissun jäljiltä...
- Bangkokissa meininki jatkui samana, kuin ennenkin. Kyllä siellä sen pari päivää viettää mielellään mutta sen jälkeen pitää päästä eteenpäin.
- Hua Hin...Kaksijakoiset tunteet, kuten jo aiemmin kävi selväksi. Täytynee käydä uudestaan ennen lopullisen tuomion julistamista.
- Krabi...Krabin seutu on tavattoman kaunista ja itse Krabi Town mukava pikkukylä, jossa ei ole oikeastaan mitään muuta tekemistä, kuin ottaa iisisti. Phi Phi oli lievä pettymys siinä mielessä, että fantastinen saari on pilattu käsistä karanneella rakentamisella. Se minkä tsunami aikoinaan edestään pyyhkäisi on ilmeisesti palannut kertoimen kera. Koh Lanta oli oikein mukava (ruotsalaisvarauksella), rantaa ja rauhaa piisasi. Ensi kerralla lisäksi Railay.
- Neil Gaiman: "Neverwhere". En ole koskaan ollut fantasia-genren ystävä (Tolkienit, Narniat ja Potterit on lukematta ja näkemättä. Ja jäävätkin) mutta Gaimanin Sandman-sarjaan tutustuneena ajattelin tsekata myös jonkun kirjoistaan. Ja ei tarvinnut pettyä, Neverwhere on erinomaista viihdettä. Ajoittain synkkä, toisinaan Douglas Adams-tyyppistä huumoria hersyvä, mukaansatempaava teos.
- Iris Chang: "Rape of Nanking; The Forgotten Holocaust of WW2." Noin kuuden viikon aikana talvella 1937-38, japanilaiset joukot teurastivat ja raiskasivat Nankingissa satoja tuhansia (tarkkaa lukua ei saada todennäköisesti koskaan tietää) kiinalaisia, lähinnä siviilejä. Kirja on paikoin melko rankkaa luettavaa ja ajoittain läpinäkyvän asenteellinen , mutta tärkeä muistutus tapahtumasta, joka on jäänyt Euroopassa natsien hirmutekojen varjoon. Ei mitään kevyintä mahdollista lomaluettavaa...
- Morgan McFinn : "All Over the Map." Leppoisa kertomus vaihtoehtoisesta elämänfilosofiasta. Herra McFinn päätti aikoinaan 80-luvulla hypätä pois oravanpyörästä, myi omaisuutensa ja muutti asumaan Thaimaaseen Koh Samuin saarelle, kauan ennen kuin paikasta tuli tunnettu turistien piireissä. Tämä kirja on jatkoa niistä kokemuksista syntyneelle kirjalle "Out of the Loop" ja jatkaa samaa linjaa, kuin edeltäjänsä, kertojansa matkatessa Thaimaa-Kamputsea-Kreikka-Intia - akselilla. Hyväntuulista ja helppoa luettavaa.
- Bill Bryson: "The Lost Continent: Travels in Small-Town America." Bryson tunnetaan nykyään varmaankin parhaiten kerrassaan mainosta kirjastaan "Lyhyt historia lähes kaikesta", jossa on - kammottavasta käännösnimestä huolimatta - yksiin kansiin pistetty liki kaikki, joka tavallisen tallaajan tulee tietää elämästä, universumista ja kaikesta. Enivei, kyseisen teoksen lisäksi Bryson on kirjoittanut useita matkakirjoja ja tässä kirjassa hän matkustaa 80-luvun loppupuolella halki USA:n, etsien sitä lapsuutensa täydellistä amerikkalaista pikkukaupunkia (à la Truman Show). Hauska ja nostalginen kuvaus ajasta joka ei palaa ja katoavasta kansanperinteestä.
Semmoista Turistin Kirjanurkassa tällä kertaa. Ja palatakseni blogin varsinaiseen aiheeseen, matka jatkuu. Budapest kutsuu jälleen työn merkeissä 18.-23.2. ja uudestaan 4.-16.3. Sieltä kun kotiutuu, niin onkin alle viikko seuraavaan japaninmatkaan. Sen reissun suunnittelu on edennyt sen verran, että a) matkaseuraakin järjestyi ja b) majoitus on järjestetty. Siitä se lähtee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
