Singapore
Aasiaa aloittelijoille. Vaikka paikka onkin "ihan kiva", puttuu siitä kuitenkin se särmä, minkä löytää useista muista Aasian suurkaupungeista. Hintataso on myös Hongkongin luokkaa, joten mikään backpacker-taivas tämä ei ole. Tosin, etsivä löytää, myös halpaa ruokaa (yksi parhaita syitä ylipäänsä tulla tänne on ruoka), juomaa ja majoitusta Singaporestakin. Tässä tieteellisen tarkka lajittelu Singaporen ruoka- ja juomatarjonnasta.
- Muovituolibaari. Hawker-keskukset ovat niitä paikkoja, joissa paikallisetkin iltaa istuvat ja näistä paikoista saatkin ruokasi erittäin huokealla (alken n. S$3, eli noin puolestatoista eurosta) ja oluen hintakaan ei ole taivaissa (n. S$6 / 0,63l). Lievää seikkailumieltä kuitenkin vaaditaan (eritoten Malesian puolella), sillä ihan peruspaikoissa ruuan tilaaminen on joskus pientä arpapeliä mutta harvemmin siinä pahasti pieleen menee. Muovituolit, muovipöydät, muovilautaset ja muoviset syömatikut ovat homman nimi. Näissä tuli lähinnä iltaa istuttua.
- Rottinkituolibaari. Keskihintaiset ravintolat, joissa yleensä myös länsimaista ruokaa. Kalja hieman alle kympin, ruoka hieman päälle.
- Nahkatuolibaari. Kaljapullon hinta siellä S$14-15++ hujakoilla (useat paikat mainostavat hintojansa "++" muodossa, eli verot lätkäistään päälle), eli euroissa abaut puolet Singdollareista. Ruoan hinta nousee samassa suhteessa. Näitä paikkoja on turistien suosimat seudut, kuten Boat Quay ja Clarke Quay pullollaan.
- Bistro-jonka-tuolit-käsin-taottua-rautaa-ja-pehmustettu-persittä-miellyttävällä-tyynyllä. Asiakaskunta koostuu vanhemmista britti- ja amerikkalaispariskunnista, sekä paikallisista nousukkaista. En katso kuuluvani kumpaankaan kohderyhmään, joten ei tule harrastettua.
- Muut. Näissä paikoissa istutaan varmaankin pilven reunalla, 6-vuotiaan pakistanilaislapsen hartaudella nypläämällä silkkimatolla, tai jollain vastaavalla. Raffles (pl. hotellikompleksin jotkin osat kuten Long Bar, jonka voitaneen katsoa kuuluvan kolmoskategoriaan), Fullerton ja vastaavat joita en harrasta. Jo siitäkin syystä, että ei varaa mokomaan.
Suosittelen kahta ensimmäistä vaihtoehtoa tänne eksyville.
Mitä muuta sitten tehdä Singaporessa, kuin syödä? Hmm...paha kysymys. Shoppailuhan täällä on kansalliurheilua sulkapallon lisäksi ja valtavia ostoskeskuksia on joka nurkassa, kalleimmat Orchard Roadilla. Mutta mitäs jos ei harrasta shoppailua, tai ole naimisissa? Voit tietysti viettää päivän Sentosalla, maaten rannalla, jonka hiekka on pieteetillä tuotu toisaalta ja ihailla Singaporen satamaan/sta lipuvia supertankkereita. No, vaikka paikka on muuten teennäinen niin paria asiaa Sentosallakin voi suositella, eli siirtymätaival saarelle "hiihtohissillä" (sukset vapaavaintaiset) ja saarella oleva Underwater World, jossa voi ihailla affenia, särkiä ja muita mereneläviä. Oli siellä haikin. Tai kaksi. Elleivät ole joutuneet affenien syömäksi, Sentosalla käynyt viimeeksi 4 vuotta sitten, joten paha mennä sanomaan missä kunnossa saari nykyään on. Yksi lämpimästi suositeltava kohde Singaporessa on paikallinen eläintarha, jossa on tullut käytyä pariinkin otteeseen. Sanovat että on San Diegon eläintarhan ohella maailman paras. Yhden päivän saa kulumaan oikein leppoisasti jo pelkästään orankeja ihmetelessä. Ei nyt oikein muuta osaa suositella, onhan täällä noita Jurong Birdparkkeja ja muita mutta ei ne oikein allekirjoittanutta jaksa kauheasti liikauttaa. Fodorilla on nettisivuillaan melko hyvä lista kaikesta sälästä mitä täällä voi pällistellä, joten sieltä on hyvä aloittaa jos sellainen kiinnostaa.
"Indonesia"
Indonesialle kuuluvan Bintanin saaren pohjoisosan ovat siis valloitaneet tyystin Singaporelaiset ja tätä Bintan Resorts - aluetta ei voi siis Indonesiana juuri pitää, vaikka viisumin vaativatkin ja passin leimaavat. Jos tältä alueelta viitsii poistua saaren muihin osiin tulee se Indonesiakin sieltä aikanaan vastaan mutta koska saarta tuli katseltua muiltakin kanteilta jo pari vuotta sitten, niin nyt oli ohjelmassa vain rannalla oleilua. Majoitus tuli varattua Nirwana Beach Club:sta (ex-Mana Mana) ja se edustaa näistä kaikista Bintan Resorts - alueen majoitusvaihtoehdoista sellaista maanläheisintä, valtaosa muista tuntuu olevan enempivähempi luxuxsta. Tosin NBC:nkin mökeissä on ilmastointi, kuumat vedet, jääkaappi yms., joten ei nekään sieltä ihan malliston "karvalakkiluokasta" ole. Lisäksi on vielä todettava, että omistajan vaihduttua on palvelutaso noussut selkeästi ja ravintola/baaripalveluihinkin panostettu aiempaa enemmän. Joka tapauksessa kyseessä on oikein leppoisa paikka viettää muutama päivä jos seudulla sattuu liikkumaan.
Palataan asiaan kun kotiudun, nyt pitää alkaa pakkaamaan.
No niin, kotona taasen, jatketaan jorinoita. Ja jotta kaikesta Singaporesta sanotusta ei nyt jäisi liian synkkä kuva, niin palataan vielä hetkeksi sinne. Little Indian ja Chinatownin alueet ovat nimittäin perin mukavia, varsinkin Little Indian ravintoloita jää kaipaamaan. Erinomaista intialaista pöperöä pihimmänkin matkaajan kukkarolle sopivaan hintaan. Serangoon Roadin varrelta ja sen sivukaduilta löytyy runsaasti valinnanvaraa. Maininnan ansaitsee myös (muistaakseni) "Mohawk"-niminen baari jossain Dunlop/Madras Streetien hujakoilla. Mikäs sen Intialaisempaa, kuin intiaanibaari. Paikka siis sisustettu toteemipaaluilla ja muilla puusta askarrelluilla inkkarifiguureilla ja systeemeillä. On ne aika velikultia ne intiaanialaiset. Chinatownista löytyy kuitenkin ainakin omasta mielestäni yksi Singaporen viihtyisimpiä kuppiloita, eli Roof Bar Pagoda Streetillä. Paikka voi olla hieman kinkkinen löytää mikäli kauppiaiden kojut ovat edelleen vallanneet Pagoda St./Temple St. alueen mutta kysyvä löytää. Tai tsekkaa tarkemmat tiedot täältä (hupaisaa web-designia, "Site Map"-linkin takaa löytyy lähinnä kartta ko. baariin). Little India on siis kaupungin pohjoisosissa, Chintatown etelämpänä. Jos näiden väliseltä alueelta etsii jotain muuta kuin jo eiemmin mainittuja Clarke/Boat Quay - alueita illanviettopaikaksi, niin suosittelisin suuntaamaan alueelle, joka on korttelin - kaksi Boat Quayn eteläpuolella, Circular Roadin ympäristössä, Hill Streetin itäpuolella. Tältä alueelta löytää paljon pikkuravintoloita ja -kuppiloita joissa viihtyy enemmän paikallinen väki ja hintataso & tunnelma on ihan toista luokkaa, kuin Boat Quayn turistiloukuissa. Suosikkimuovituolipaikkakin löytyi sieltä (BK Foodcourt tai jotain vastaavaa, Hill Streetin ja Carpenterin kulmassa enivei).Chinatown ja Little India ovat kansainsainvälisestikin vakiintuneita termejä, näitähän löytää jokaisesta Helsinkiä isommasta (ja välillä pienemmästäkin) kaupungista ympäri maailman, pl. kenties Peking ja Mumbai ja vastaavat. Tai tiedä häntä, kenties Mumbaissakin on Chinatown. Little Indiaa tuskin kuitenkaan. Eihän Mumbaista saa varmaan edes intialaista ruokaa. Se kun on vain ruokaa siellä. Ei kuullosta kovin eksoottiselta, en mene.
Ja sitten eteenpäin.
Malesia
Reissun virallisen osuuden päätyttyä jäin maisemiin vielä vapaille viikoksi ja otin suunnaksi Malesian. Aiemmin oli tullut käytyä KL ja Tioman Island ja nyt piti keksiä jotain muuta. Aluksi suunnittelin itärannikon saaria, kuten Redangia mutta useammankin lähteen mukaan tähän aikaan vuodesta ei itään kannata suunnata monsuunin vuoksi, joten suuntasin katseen kartan länsireunalle. Seuraavaksi suunnittelin siirtyväni bussilla Melakaan kaupunkilomalle ja sieltä aikanaan Penangin saarelle rantalomailemaan muutamaksi päiväksi. Etäisyydet on kuitenkin sitä luokkaa, että pari päivää ylimääräistä aikaa olisi ollut tarpeen tuon reitin toteuttamiseksi maakuljetuksia käyttäen. Joten se siitä. Tilasin siis vain menopaluun Air Asialla Johor Bahrusta Georgetowniin ja ajattelin suunnitella enemmän kun jaksan.
Tarkasteltuani Penangin rantojen majoitusmajdollisuuksia totesin niiden olevan lähinnä "upscale" resortteja ja omaan makuun sopivaa majoitusta ei löytynyt sitten millään. Tämä selittää myös sen, miksi Singapore Airlines lentää Penangiin pari kertaa päivässä suoraan SGP:stä laajarunkokoneella (reilun tunnin pomppu) ja halpalentoyhtiö operoi Malesian puolelta JB:stä. Senain kenttä Johor Bahrussa on kuitenkin ihan OK vaihtoehto Singaporestakin etiäpäin siirtyvälle; keskustasta raja-asemalle puolisen tuntia (illalla paljon enemmän kun Malesiasta tulleet vierastyöläiset palaavat kotiinsa ja ruuhkauttavat Woodlandsin raja-aseman), rajalla taas se puolisen tuntia ja toisella puolen taksissa nelisenkymmentä minuuttia Senaihin. Taksilla ajelu kuullostaa äveriäältä mutta sitähän se ei ole edes Singaporessa, taksimatkat rajan molemmin puolin yhteensä n. 16 euroa yhteen suuntaan. Mutta nyt karattiin aiheesta...Koska Penangista ei löytynyt sopivaa rantamajoitusta päätin jäädä vain pariksi päiväksi Georgetowniin ja jatkaa siitä lautalla Langkawille, josta majoitusta löytyy useammaltakin rannalta makuun kuin makuun.
Georgetown on näitä Kaakkois-Aasian reppureissaajien polun varteen sijoittuvia ns. pakollisia kohteita ja se näkyy kyllä katukuvassakin, "backpacker"-stereotyyppejä tulee vastaan joka mutkan takana. Majoituin Chinatownin alueella ja ruokailin lähinnä Little Indian alueella. Oliko nyt sitten tarpeen lähteä Singaporesta mihinkään, kun nämä samat kylät seuraa joka paikkaan? No oli siinä mielessä, että kyllä siellä pari päivää palloili ihan mielellään. Pysyin pois keskustasta ja pyörin lähinnä noilla edellä mainituilla alueilla, tosin Little Indian meininki oli melko vaisua, Deepavalia pukkasi ja valtaosa intialaisten pyörittämistä paikoista oli kiinni. Mutta se ei häirinnyt, sai ottaa rennosti, kävellä rauhassa ja lueskella kuppiloissa.
Lauantaina 10.11. siirryin aamulautalla (no ei sinne suuntaan muita tosin menekään) Penangista Langkawille, menopaluusta sai pulittaa 95RM, eli palttiarallaa 20 euroa. Matka kestää noin 2 ja puoli tuntia paatilla, josta perusmukavuudet (kioskimyynti ja wc) löytyy. Olin varannut majoituksen netin kautta mutta koska se ei ollut rannalla, vaan Turistille liian kaukana siitä (kadun toisella puolen), niin vaihdoin kahden yön jälkeen kolmeksi yöksi toiseen paikkaan. Uusi majoitus rannalla, halvempi ja parempi. Ja kadun toisella puolen breakfast bar ja "irkkupubi" iltoja varten, ei huono. Rantakin Langkawissa oli mitä mainioin, ainakin Pantai Cenang:in aluella jossa itse olin. Siinä meni sitten päivät leppoisasti rannalla - tai kun varjoa kaipasi niin omalla partsilla josta näköala rannalle ja merelle - lueskellessa ja illat irkkupubissa muutamalla ja - ylläripylläri - irkkureissajien kanssa turistessa. Mielenkiintoisia hahmoja sitä tapaa tuolla maailmalla. Irlantilaisten lisäksi mieleen jäi Albert Australiasta. Albert on 70+ heppu, joka työskenneltyään vuosikymmenet Australian VR:n leivissä ratoja nikkaroiden, jäi eläkkeelle, luopui kiinteästä omaisuudestaan ja on nyt elänyt vuosia mustalaisena pitkin Kaakkois-Aasia. Mainioita tarinoita oli matkan varrella kertynyt, isona minustakin tulee Albert.
Palasin Langkawilta Singaporeen keskiviikkona samaa reittiä kuin meninkin ja vietin vielä yhden yön siellä, kotimatka alkoi perjantaina Somen aikaa klo 12:00 ja päättyi lauantaina klo 16:00. Auts.
Summa Summarum
Olisihan noista enemmänkin jauhanut mutta venähti jo nyt. Singapore on ihan jees, jos sinne asti kuitenkin lähtee ei kannata koko lomaansa siellä viettää vaan singahdella ympäriinsä. Esim. Bintanilla jos ei eksoottisempaa kaipaa.
Georgetownissa menee muutama päivä mukavasti, Penangin saarella varmasti pidempikin aika kun kiertelee ympäriinsä.
Langkawi yllätti erittäin positiivisesti, palaan takaisin.
Majoitukset
Singapore: Peninsula Excelsior (ei meikäläisen normaalikategorian paikka mutta kelpasi työmatkalaiselle)
Bintan: Nirwana Beach Club
Penang: Hotel Mingood
Langkawi (kaukana kadun toisella puolen): Nadia's Inn; ei paikan omat sivut
Langkawi (siellä rannalla): Melati Tanjung Motel; sama juttu
Kuvia...Tulee. Lupaan.
